Kivun taustalla voi olla erilaisia aiheuttajia, kuten toistuva migreeni, ärtynyt vatsa, reuma tai fibromyalgia. Aina kivun aiheuttajaa ei saada selville. Oli kivun syynä mikä tahansa, kipuaistimus syntyy aivoissa. Joskus kipu saattaa kertoa vaarasta tai vauriosta. Kipu vaikkapa ohjata pitämään murtunutta raajaa paikallaan. Tällöin kipu ilmoittaa meille, mitä ei pitäisi tehdä tai minkälaisia asioita välttää.

Kivun hoidon tavoitteet

Kivun hoidon tavoitteita ovat kivun lievittyminen, toimintakyvyn kohentuminen ja elämänlaadun paraneminen. Pitkäkestoista kipua (yli 3 kuukautta) ei yleensä pystytä kokonaan poistamaan, mutta sitä voidaan lievittää ja potilaan selviytymistä kivun kanssa tukea. Myös sairauteen liittyvien muiden oireiden eli ns. oheisoireiden hoito voi lievittää kipua ja parantaa kivun kanssa selviytymistä.

Lääkkeetön hoito

Lääkkeettömät hoidot ovat kivun hoidon perusta, ja niitä tulee käyttää aina, kun se on mahdollista.  Keskeisiä lääkkeettömiä hoitoja ovat muun muassa liikunta, terapeuttinen harjoittelu, kognitiivis-behavioraalinen terapia, fysikaaliset hoidot, kylmä- ja lämpöhoito ja transkutaaninen hermostimulaatio (TNS). Mikäli lääkkeettömät hoidot eivät yksin riitä, tarvitaan myös kipulääkitystä

Tilapäinen kipu ja kivun itsehoitolääkkeet

Kivun hoidossa itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain tilapäisten oireiden hoitoon ja satunnaiseen, kerrallaan korkeintaan muutaman päivän jatkuvaan käyttöön. Ilman reseptiä saatavat tulehduskipulääkkeet eivät ole vaarattomampia tai vähemmän tehokkaita kuin reseptilääkkeet, vaan niillä on sama teho ja samat haitat. Kuukautiskivut, satunnainen päänsärky tai flunssaan liittyvät säryt ovat tyypillisiä itsehoidon käyttöaiheita. Jos kivut ovat jatkuvia, tiheästi toistuvia tai pahenevia, lääkärin pitää arvioida niiden syy ja paras hoito.

Tulehduskipulääkkeet

Tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo) estävät kipua, kudoksen tulehdusreaktiota ja kuumetta aiheuttavien välittäjäaineiden elimistössä. Samalla kuitenkin estyy myös hyödyllisten, mahaa ja munuaisia suojaavien välittäjäaineiden tuotanto. Siksi tulehduskipulääkkeet voivat haittavaikutuksena aiheuttaa haavauman mahaan tai suolistoon ja munuaisten toiminta voi kärsiä. Tulehduskipulääkkeen käytön yhteydessä voidaan tarvittaessa käyttää vatsansuojalääkettä, joka estää mahahapon eritystä. Tulehduskipulääkkeet voivat myös pahentaa astmaoireita ja heikentää useimpien verenpainelääkkeiden tehoa.

Parasetamoli

Parasetamoli vaikuttaa eri tavalla kuin tulehduskipulääkkeet. Sillä ei ole tulehdusta vähentävää vaikutusta, mutta sen vuoksi tulehduskipulääkkeille tyypilliset haitat ovat parasetamolin käyttäjillä harvinaisempia. Parasetamoli on turvallisin särkylääke mahahaava-alttiille henkilölle, astmaatikolle ja raskaana olevalle. Parasetamolin kohdalla on erittäin tärkeää olla ylittämättä annosohjeita, sillä yliannoksena se voi aiheuttaa vakavan maksavaurion.

Pyritään pienimpään tehokkaaseen annokseen

Särkylääkkeitä käytettäessä pienin tehokas annos on turvallisin, sillä haitat lisääntyvät, kun annos suurenee. Tulehduskipulääkkeiden teho lisääntyy vain tiettyyn rajaan asti, joka on korkeintaan valmisteen suurin suositeltu vuorokausiannos. Sitä suuremmilla annoksilla vain haitat lisääntyvät.

Paikallisesti käytetty kipulääke

Paikallinen kipulääkegeeli tai -laastari ei aiheuta vakavia haittoja. Akuuteissa urheiluvammoissa ja pinnallisissa kiputiloissa säännöllisesti ohjeiden mukaan käytetty paikallinen tulehduskipulääke imeytyy ihonalaisiin kudoksiin ja lievittää oireita. Verenkiertoon ja elimistöön pääsee lääkettä vain hyvin pieni määrä verrattuna suun kautta otetun lääkkeen määrään, minkä takia haittojakaan ei esiinny.

Kipulääkegeeli voi herkistää auringolle, joten voideltu kohta kannattaa suojata auringonvalolta.