Immuunijärjestelmä suojaa kehoa bakteerien, virusten ja muiden sairauksia aiheuttavien tekijöiden hyökkäyksiltä. Ulkopuolista puolustusta ovat muun muassa nenän värekarvat, kyyneleet ja sylki sekä mahassa oleva mahahappo, joka tappaa bakteereja. Sisäinen puolustusjärjestelmä koostuu muun muassa valkosoluista, epiteelisoluista, verestä ja imusolmukkeista.

Keuhkoissa, suolistossa ja muissa kudoksissa on epiteelisoluja, jotka varoittavat ja pyytävät apua havaitessaan ei-toivottuja tekijöitä elimistössä. Veri ja imusolmukkeet huolehtivat valkosolujen kuljetuksesta ja jakautumisesta. Tulehdus lihaksessa tai ihossa johtuu immuunijärjestelmä reagoinnista infektioon.

Immuunijärjestelmä toimii jo vastasyntyneellä, mutta se ei ole vielä täysin kehittynyt. Lapsi saa rintamaidosta vasta-aineita, jotka suojaavat ennen kaikkea maha-suolikanavan infektioilta. Jatkossa lapsen immuunijärjestelmä vahvistuu altistumisesta viruksille ja bakteereille.

Yleisimmät sairaudet kuten vilustuminen, korvatulehdukset tai vatsavaivat kehittävät immuunijärjestelmän muistia ja normaalisti infektioiden määrä vähenevät lapsen kasvaessa. Immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan virukset ja bakteerit ja torjumaan niitä. 

Milloin immuunijärjestelmä toimii huonommin?

Selkeä merkki heikentyneestä immuunijärjestelmästä ovat toistuvat ja pitkittyvät infektio-oireet. Normaaliksi katsotaan vielä 1-3 vakavaa vilustumista vuodessa. Tätä tiheämpi sairastelu voi viitata heikentyneeseen vastustuskykyyn. Heikentynyt immuunijärjestelmä voi johtua useista syistä.

Tässä joitakin esimerkkejä:

Autoimmuunisairaudet

Autoimmuunisairaudessa valkosolut hyökkäävät myös elimistön omia soluja ja kudoksia vastaan. Autoimmuunisairauksia ovat mm. reuma, keliakia, tietyt kilpirauhassairaudet, diabetes, SLE, Addisonin tauti ja multippeliskleroosi (MS).

Allergia, astma ja keuhkoahtaumatauti

Allergia häiritsee immuunijärjestelmä ja lisää infektioherkkyyttä. Esimerkiksi allergian aiheuttama limakalvojen turpoaminen ja ärsyyntyminen altistaa hengitystieinfektioille. Astma ja keuhkoahtaumatauti vaikuttavat samalla tavoin.

Lääketieteelliset hoidot

Syöpähoidot voivat haitata immuunijärjestelmää. Syöpähoidolla pyritään tuhoamaan syöpäsoluja, mutta usein vaikutuksia kohdistuu myös terveisiin soluihin. Esimerkiksi immuunijärjestelmälle tärkeitä valkosoluja voi tuhoutua.    

Immuunijärjestelmän vahvistaminen

Rokotukset

Rokottaminen kouluttaa immuunijärjestelmää puolustautumaan tiettyä tautia vastaan. Rokotus antaa immuunijärjestelmälle tavallisesti muistin, mikä tuottaa pitkäaikaisen suojan. 

Ruokavalio

Monipuolinen ja terveellinen lisää vastustuskykyä. Jatkuva ja riittävä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on tärkeää immuunijärjestelmän toiminnan kannalta. 

Fyysinen aktiivisuus

Säännöllinen ja riittävän usein toistuva kestävyys- ja voimaharjoittelu vaikuttaa terveyteen ja immuunijärjestelmään positiivisella tavalla. 

Uni

Unen tarve on yksilöllinen, mutta moni nukkuu liian vähän. Kuudesta yhdeksään tuntia unta joka päivä antaa aivoille aikaa toipua. Säännöllinen uni on tärkeää myös hyvin toimivan immuunijärjestelmän kannalta.