Haavatyyppejä ovat mm.  pistohaava, viiltohaava, ruhjehaava ja puremahaava. Haavojen arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon haavan syvyys sekä mahdollisten muiden, alla sijaitsevien kudosten (kuten hermot tai lihasten jänteet) vaurioituminen.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Pienet (alle 2 cm mittaiset) ja pinnalliset haavat voi hoitaa itse, jos verenvuoto lakkaa, eikä haavaan liity muita oireita. Mikäli verenvuoto ei painamisesta huolimatta tyrehdy 20 minuutissa, lääkärin toimenpiteet ovat tarpeen.

Kiireellinen

Päivystykseen on hyvä hakeutua, jos haava on syvä tai laaja, hyvin likainen tai selvästi repaleinen. Myös herkillä alueilla (kuten kasvojen tai silmien alueella) sijaitsevat haavat, puremahaavat sekä tulehtuneet haavat ovat aihe lääkärissäkäynnille. Jotta lääkäri pystyy sulkemaan haavan, vastaanotolle tulisi hakeutua viimeistään 6-12 tunnin kuluessa.

Haavan oireet ja tutkiminen

Haavojen aiheuttamat oireet riippuvat haavan sijainnista, syvyydestä ja laajuudesta sekä syntytavasta. Syvemmät ja laajemmat haavat voivat vuotaa runsaastikin verta. Viiltohaava voi mm. vahingoittaa ihon alla syvempänä sijaitsevia lihasten jänteitä tai hermoja. Pistohaavat voivat olla salakavalia, koska ohuet pistovälineet voivat ulottua syvällekin ilman selkeitä ulospäin näkyviä vaurioita.

Joskus haavat tulehtuvat, jolloin haavan alueelle ilmaantuu punoitusta, turvotusta, kipua tai märkäisen eritteen vuotamista. Puremahaava on erityisen herkkä tulehtumaan.

Haavan tarkempi tutkiminen tapahtuu yleislääkärin, kirurgin tai plastiikkakirurgin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat mm. haavan tarkastelu sekä alueella sijaitsevien muiden kudosten ja elinten tutkiminen. Tarvittaessa lääkäri tarkistaa myös verenkierron ja hermoston tilan sekä lihasten toiminnan.

Haavan ensiapu ja itsehoito

Pienet (alle 2 cm pituiset) ja pinnalliset viilto- ja ruhjehaavat voi hoitaa itsenäisesti kotioloissa. Ensin haava puhdistetaan esim. juoksevan veden alla. Selkeät vierasesineet (kuten kivensirut tai lasinsirpaleet) tulee poistaa. Jotta haavasta saataisiin siisti, erillään olevat haavan reunat tulee saattaa sievästi yhteen, esim. vetämällä haavan reunoja vastakkain laastarin tai ns. perhosteipin laiton yhteydessä. Tämän jälkeen haavan voi peittää kuivalla siteellä tai harsolla, joka tulisi pitää kuivana muutaman päivän ajan.

Suuremmat haavat kannattaa peittää esim. puhtaalla sideharsolla. Jos verenvuoto on runsasta, voi haavan päälle sitoa kevyesti esim. käyttämättömän sideharsorullan painamaan kevyesti haavakohtaa – välttäen kuitenkin liian tiukkaa kiristystä. Suuremmissa tapaturmissa tai haavoissa on hyvä soittaa hätänumeroon 112 mahdollisten jatko-ohjeiden saamiseksi.

Haavan ompelu ja muu hoito

Lääkäri hoitaa haavat yleensä haavanhoitoon tarkoitetun liiman avulla tai ompelemalla. Liimaaminen on erityisesti lapsille ja kasvojen alueen vähäisiin haavoihin sopiva hoitomuoto, koska siinä ei tarvita erillistä puudutusta tai ompeleiden poistoa. Ompelemisessa haava-alue puudutetaan, minkä jälkeen lääkäri tuo haavan reunat yhteen ompeleiden eli tikkien avulla. Ompeleet poistetaan yleensä 5-10 vrk kuluttua, riippuen haavan sijainnista. Tarkemmin haavan sulkemisesta on kerrottu erillisessä artikkelissa haavan ompelu.

Likaisissa haavoissa sekä puremahaavojen yhteydessä on hyvä tarkistaa jäykkäkouristusrokotteen voimassaolo. Rokotus on voimassa 10 vuotta ja tehosterokotteen saa mm. omalta terveysasemalta. Varmuuden vuoksi annettua antibioottikuuria ei yleensä käytetä haavojen hoidossa, lukuun ottamatta tiettyjä puremahaavoja.

Vakavammat haavat hoidetaan usein leikkausten avulla. Erikoislääkäreistä plastiikkakirurgit ovat erikoistuneet haavojen hoitoon.

Korvaukset

Tapaturmaisesti syntyneet haavat sekä niiden hoito voi olla korvattavaa mm. tapaturma-, liikenne- tai matkavakuutuksen kautta.

Likaiset haavat sekä puremahaavat voivat aiheuttaa jäykkäkouristusta. Näiden haavojen yhteydessä on hyvä tarkistaa jäykkäkouristusrokotteen voimassaolo. Rokotus on voimassa 10 vuotta ja tehosterokotteen saa mm. omalta terveysasemalta.

Lähde: Klinik-palvelu