Allergia aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten ihon kutinaa, silmien ja nenän vuotamista, aivastelua tai hengitysvaikeuksia.

Yleistä siitepölyallergiasta

Allergisesta nuhasta kärsii noin 20 % suomalaisista. Se aiheutuu yleensä siitepölystä ja tällöin puhutaankin kausiallergiasta, jolloin oireet eivät ole ympärivuotisia.

Ympärivuotista allergista nuhaa esiintyy myös ja useimmiten oireita aiheuttaa lemmikkieläimien hilse tai työperäinen altistuminen erilaisille kemikaaleille. Arviolta noin 15 % suomalaisista saa oireita lemmikeistä ja oireiden kirjo vaihtelee lievästä aivastelusta hankalaan astmaan.

Keväällä ensimmäiset allergiaoireet aiheuttavat leppä ja pähkinäpensas. Niiden kukinta-aika on keskimääriin helmikuusta toukokuuhun.  Suomessa tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja on kuitenkin koivu, jonka kukinta-aika on huhtikuusta kesäkuuhun. Tilastojen mukaan koivun siitepölyn runsas kausi tulee lähes joka toinen vuosi. Koivuallergikoista 80 – 90 % saa oireita myös lepän ja pähkinäpensaan siitepölystä.

Tietoa vallitsevasta siitepölytilanteesta löydät Norkko-palvelusta.

Allerginen nuha

Allergista nuhaa hoidetaan pääsääntöisesti itsehoitona kortisonipohjaisilla nenäsuihkeilla ja antihistamiinitableteilla. Allergisen nuhan hoito on hyvä aloittaa jo ennen kuin nenän limakalvot ovat turvoksissa ja nenä tukossa. Seesamiöljysuihkeet puolestaan voitelevat ärtyneitä ja joskus verestäviäkin nenän limakalvoja.

Hyönteisten pistot

Hyönteisten pistoista aiheutuvien reaktioiden ehkäisyyn voidaan käyttää suun kautta otettavaa antihistamiinia. Lääke kannattaa ottaa ennaltaehkäisevästi mentäessä esim. mökille.

Allergiset silmäoireet

Siitepölyallergia aiheuttaa usein myös silmäoireita, kuten silmien kutinaa, punoitusta ja luomien turvotusta. Silmät saattavat myös olla vetistää tai rähmiä ja ne voivat olla valonarat.

Allergisia silmäoireita voi hoitaa suun kautta otettavilla antihistamiineilla tai paikallishoitona silmätipoilla. Säilöntäaineettomat kerta-annospipetit ovat suositeltavia.

Ennaltaehkäisy ja tukituotteet

Ennaltaehkäisyä suositellaan vain paikallishoitona. Silmätipat ja nenäsuihkeet kannattaa aloittaa 1-2 viikkoa ennen siitepölykauden alkamista, sillä se ehkäisee limakalvojen ärtymistä.

Siitepölyallergian tukihoitona voi käyttää nenähuuhtelukannua, suolatippaliuosta tai dekspantenolisuihketta ennen nenäsuihkeen käyttöä. On tärkeää huuhtoa karsta ja eritteet nenästä pois.

Muita lääkkeettömiä apukeinoja siitepölyallergiaan ovat esimerkiksi ilmanpuhdistimen käyttö, säännöllinen siivous, ulkoilu joko aamuisin tai myöhään illalla.

Yskä ja hengenahdistus ovat aina syy hakeutua lääkäriin oikean hoidon saamiseksi.  Tällöin astmalääkitystä saatetaan tarvita koko siitepölykauden ajan.

Siitepölyallergian muut vaikutukset

Allerginen nuha voi haitata yöunta. Haju- ja makuaistimukset saattavat heikentyä ja suu kuivua, kun hengittäminen ei tapahdu normaalisti nenän kautta. Väsymys ja keskittymisvaikeudet vaikuttavat yleiseen jaksamiseen sekä esim. halukkuuteen liikkua ulkona. Astmaatikolla allergia voi pahentaa astmaoireita.